Kansalais- ja työväenopistojen liitto (KTOL) 90 vuotta
Medborgar- och arbetarinstitutens förbund MAIF ry
Maan suurinta vapaan sivistystyön sektoria edustava Kansalais- ja työväenopistojen liitto (KTOL) ry täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Juhlavuoden suojelijana on tasavallan presidentti Tarja Halonen.
Kansalaisopistojen toiminta kattaa Suomen kaikki kunnat, vaikka opistojen määrä on laskenut viidessä vuodessa lähes viidenneksellä ja on nyt 207. Muutos selittyy kuntaliitoksilla ja opistojen yhdistymisillä alue- ja seutuopistoiksi. ”Kansalaisopistot ovat olleet edelläkävijöitä kuntarakenteen muutoksessa. Opiskelijamäärät ovat pysyneet samoina ja opistojen verkosto on tehostunut”, KTOL:n vt. toiminnanjohtaja Martti Markkanen sanoo.
Kansalaisopisto sijoittuu Kuntaliiton selvityksissä toistuvasti kirjaston ohella kiitetyimpiin kuntapalveluihin. Kansalaisopistojen opetus on yleissivistävää ja vapaatavoitteista, mutta monilla paikkakunnilla opisto tarjoaa myös henkilöstö- ja luottamushenkilökoulutusta kunnille ja paikallisille yrityksille.
Kansalaisopistot ovat osa kunnallista lähipalvelua ja matalan kynnyksen oppimiskeskuksia. Ne reagoivat joustavasti yhteiskunnan haasteisiin, kuten ikääntymiseen ja monikulttuurisuuteen, ja pystyvät tarvittaessa nopeasti lisäämään tarjontaansa.
Opetustunteja tarvitaan lisää
Kansalaisopistoissa on vuosittain 650 000 opiskelijaa, joista naisten osuus on reilut kolme neljäsosaa. Opetusta annettiin viime vuonna 2,2 miljoonaa tuntia. Suosituimpia oppiaineryhmiä ovat perinteisesti kädentaidot, taideaineet ja kielet, uutena joukkoon on tullut terveysliikunta.
Kansalaisopistot saavat valtionapua opetukseensa keskimäärin 50 prosenttia. Lopun maksavat kunnat ja opiskelijat itse. Juhlavuonna KTOL haluaa kiinnittää päättäjien huomion kansalaisopistojen valtionosuuteen oikeuttavien opetustuntien riittämättömyyteen. Etenkin ruuhkaseuduilla kurssien kysyntä ylittää reippaasti tarjonnan.
Työväenopistoista kansalaisopistoihin
KTOL perustettiin kahdeksan työväenopiston ja kahden kansalaisopiston voimin kesäkuussa vuonna 1919 ja se sai ensin nimekseen Suomen Työväenopistojen liitto. Nykyisen nimensä liitto sai vuonna 1967. Muutos oli seurausta vuoden 1962 valtionavustuslain käyttämästä termistä.
KTOL on kansalaisopistojen ja niiden opistolaisyhdistysten valtakunnallinen edunvalvoja, toiminnan tukija ja kehittäjä. Se julkaisee yhdessä Kansanvalistusseuran kanssa verkossa vapaan sivistystyön ammattimediaa Sivistys (www.sivistys.net). Liiton jäsenet ovat kansalaisopistoja ylläpitäviä kuntia, kuntayhtymiä ja yhdistyksiä.
Juhlavuoden päätapahtumat ja logo
KTOL:n juhlavuoden teemoja ovat luovuus ja elinikäisen oppimisen vaikuttavuus.
Juhlavuoden liittokokous pidetään 8. kesäkuuta ja pääjuhlaa vietetään 9. kesäkuuta Aleksanterin teatterissa Helsingissä. Juhlaseminaari nostaa esiin elinikäisen oppimisen merkitystä monikulttuurisessa kansalaisyhteiskunnassa luovuuden ja yksilön voimavarana. Tasavallan presidentti Tarja Halonen tuo juhlaan valtiovallan tervehdyksen.
Juhlavuoden logo ilmentää kansalaisjuhlan iloa ja opistojen yhteistoimintaa. Logon värit ja elementit on johdettu liiton muusta graafisesta ilmeestä. Juhlalogon on suunnitellut Oy Graaf Ab.
Logo on vapaasti median, liiton sidosryhmien ja kansalaisopistojen käytettävissä. Logo on käyttöohjeineen saatavissa KTOL:n sivuilta osoitteesta: http://www.ktol.fi/web/dokumentti.1.20.208.html
Lisätiedot: toiminnanjohtaja Martti Markkanen, mmarkkanen@ktol.fi, 040 573 0189
suunnittelija Pirkko Sartoneva, psartoneva@ktol.fi, 040 577 6260
